Niin siinä sitten kävi, että kaikki liikunta on nyt pannassa.

Nilkka ja jalkaterän kipu ei ole rauhoittunut ollenkaan, vaikka turvotus ja mustelmat kohta hävinneet. Taustatiedoksi sen verran, että astuin reilun kaksi viikkoa sitten jalkakäytävän reunakiven (ajouran ja jalkakäytävän välissä) päälle huonosti ja nilkka meni ympäri. Niin kipeää kävi, että tuskasta pyörryin. Kiitos ohikulkijoille, jotka auttoivat minut ajouralta pois.

Viime perjantaina soitin ODL:n ja varasin ajan ortopedille, sillä TK:n kepit ja burana600 sekä 3 saikku-päivää eivät ole auttaneet. Eilen kävin ortopedilla ja sain lähetteen nilkan sekä jalkaterän röntgeniin ja nilkan seudun ultraäänikuviin.

Tänään kävin läpivalaisussa. Hienoja laitteita nämä nykyajan röntgenlaitteet. Ei siellä enää filmejä laitettu petin alle. Diagnoosi röntgenin ja ultraäänen jälkeen on murtuma. Sairasloma alkoi nyt tosissaan ja kepit otetaan käyttöön uudestaan. Tämä ortopedi tiesi siis pelkän kosketuksen perusteella, että murtunut se on. Se siitä hirvenmetsästyksestä tänä syksynä...